Happaman maan kasvit

Tuotekuvaus:

Happamasta maasta puhutaan, kun maan pH on alle 6. Suomessa maaperä on usein luonnostaan hieman hapanta, ja siksi sitä kalkitaan monesti kasvien kasvun parantamiseksi. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan hyödy kalkituksesta – osa kasveista viihtyy nimenomaan happamassa tai lievästi happamassa maassa. Maan happamuus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin kasvit pystyvät käyttämään ravinteita. Jos pH on kasville sopiva, ravinteet ovat paremmin kasvin käytettävissä, ja kasvu on tasapainoista ja elinvoimaista.

Happamassa maassa viihtyvien kasvien kohdalla tärkein hoito-ohje on yksinkertainen: kasvualustaa ei kalkita. Kalkitus nostaa maan pH:ta ja voi heikentää kasvien kasvua merkittävästi. Myös lannoitteiden valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi puutuhka sekä nokkoskäyte tai nokkosvesi eivät sovellu happaman maan kasveille, koska ne nostavat maan pH:ta. Sen sijaan kannattaa käyttää lannoitteita, jotka on tarkoitettu happaman maan kasveille.

Vaikka happaman maan kasveiksi mielletään usein vain havukasvit, alppiruusut ja hortensiat, on valikoima todellisuudessa paljon monipuolisempi. Monet perennat viihtyvät hyvin happamassa tai lievästi happamassa maassa ja tuovat istutuksiin runsautta ja vaihtelua. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi tiarellat, kolmilehdet, leikkokärsämöt, kuunliljat, tuoksumatara, varjoyrtti ja rönsyansikka, jotka sopivat erityisesti varjoisiin ja puolivarjoisiin paikkoihin. Näiden lisäksi perhoangervo ja jaloangervo tuovat ilmavuutta ja kukinnan keveyttä istutuksiin.

Varjoisampiin paikkoihin sopivat myös varjolilja sekä näyttävä saniainen kotkansiipi, joka leviää ajan myötä melko voimakkaasti ja sopii siksi parhaiten väljempiin istutuksiin. Alppikärhö tuo puolestaan korkeutta ja keveyttä, ja sitä voi käyttää esimerkiksi tukia vasten kasvavana köynnöksenä. Pioneja voi myös kokeilla happamassa maassa, sillä ne viihtyvät erityisesti lievästi happamassa kasvualustassa.

Happamaan maahan voi yhdistää myös hyötykasveja. Vaikka suurin osa syötävistä kasveista kasvaa parhaiten neutraalissa tai kalkitussa maassa, osa lajeista menestyy hyvin myös happamammissa olosuhteissa. Näitä ovat esimerkiksi raparperi, mansikka ja persilja. Lisäksi viinisuolaheinä viihtyy happamassa maassa, ja yrtit kuten rosmariini ja timjami voivat menestyä, kun kasvupaikka on lämmin, aurinkoinen ja hyvin vettä läpäisevä.

Syksy on erinomaista aikaa täydentää istutuksia sipulikukilla. Happamaan maahan sopivat hyvin esimerkiksi lumikellot, idänsinililjat ja narsissit. Ne tuovat puutarhaan väriä jo varhain keväällä, jolloin muu kasvusto on vasta heräämässä.

Happaman maan istutuksista saa erityisen kauniita, kun niitä suunnitellaan kerroksittain. Matalat maanpeitekasvit, keskikorkeat perennat ja korkeammat kasvit muodostavat yhdessä luonnollisen ja elävän kokonaisuuden. Erilaiset lehtimuodot, kukinnot ja kasvutavat tuovat istutuksiin mielenkiintoa koko kasvukauden ajan. Havukasvit täydentävät kokonaisuutta tuomalla siihen rakennetta, rauhallisuutta ja vihreyttä ympäri vuoden. Ne toimivat hyvänä taustana muille kasveille, mutta voivat olla myös istutuksen pääelementti.

Kasvualustalla on keskeinen merkitys kasvien menestymiselle. Istutusvaiheessa kannattaa varmistaa, että käytössä on riittävästi kasveille sopivaa multaa, kuten havu- tai rodomultaa. Kun kasvualusta on oikeanlainen ja sitä on tarpeeksi, kasvit juurtuvat hyvin ja kestävät paremmin vaihtelevia sääolosuhteita. Samalla myös kastelu ja muu hoito helpottuvat.

Hyvin suunniteltu ja oikeaan kasvupaikkaan istutettu happaman maan kasviryhmä on kaunis, kestävä ja helppohoitoinen. Kun ymmärtää maaperän merkityksen ja valitsee kasvit sen mukaan, voi luoda puutarhaan monipuolisen ja viihtyisän kokonaisuuden, joka ilahduttaa vuodesta toiseen.